TUOTTAVUUS EI KASVA PAKOTTAMALLA

Suomalaiset eivät ole laiskoja. Teemme jo nyt enemmän työtunteja kuin monissa muissa Pohjoismaissa, mutta silti tuottavuus ei ole kasvanut. Jo tämä kertoo olennaisen. Kyse ei ole tuntien määrästä vaan siitä, mitä tunneilla saadaan aikaan. Tuottavuus syntyy hyvästä johtamisesta, työn järkevästä organisoinnista, osaamisesta, teknologian hyödyntämisestä sekä työntekijöiden hyvinvoinnista. Tyytyväinen työntekijä on tehokas työntekijä.

Samaan hengenvetoon on ehdotettu myös koululaisten kesälomien siirtämistä. Perustelut ontuvat siinäkin. Mistä lähtien peruskoululaiset ovat olleet ratkaiseva osa Suomen työvoimaa ja tuottavuutta? Ajatus siitä, että koko koulutusjärjestelmää pitäisi muokata työmarkkinoiden ehdoilla ilman laajaa vaikutustenarviointia on erikoinen.

Kesälomien siirtäminen rikkoisi toimivan kokonaisuuden. Jos lomat alkaisivat juhannukselta ja jatkuisivat elokuun loppuun, samalla kun pääsiäiseen lisättäisiin lomaviikko, perheiden arki hajautuisi entisestään. Vanhempien työt ja lasten lomat eivät kohtaisi sen paremmin, vaan ongelmat vain siirtyisivät. Samalla sekoitettaisiin koulun rytmi ja oppiminen, arvioinnit sekä pääsykokeet kärsisivät.

Suomen kesä ei myöskään ole siirrettävissä. Valoisa vuodenaika on pohjoisessa keskeinen osa työstä palautumista ja jaksamista. Ajatus siitä, että kesäloma korvattaisiin elokuun sateisilla viikoilla, kertoo heikosta ymmärryksestä työkyvyn perusteisiin ja ihmisten lomatarpeisiin liittyen.

Arkivapaiden karsiminen kärsii samasta ajatusvirheestä. Yksittäisten vapaapäivien poistaminen ei ratkaise tuottavuusongelmaa. Talous ei kasva kalenteria kiristämällä, vaan tekemällä työstä sujuvampaa ja vaikuttavampaa. Kaiken edellä mainitun lisäksi työajan pidentäminen tilanteessa, jossa kaikille ei riitä muutenkaan töitä, on ristiriitaista.

Kesäloman siirtäminen ja arkivapaiden karsiminen ovat helppoja iskulauseita ja niiden ympärillä pyörii hyvin laiskaa argumentointia. On selvää, että eri aloilla sesongit ovat erilaisia, työntekijätarve vaihtelee ja työelämä muuttuu. Silti avaukset tuottavuudesta lomien ja lasten koulutuksen kustannuksella luovat vaikutelman toiminnasta ilman, että puututaan aidosti todellisiin ongelmiin. Suomi ei nouse tekemällä enemmän samaa työtä, vaan tekemällä sen vaikuttavammin.