MINULLE TÄRKEÄÄ
Lue aiheista lisää blogin puolelta!
Hyvinvointi koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta osa-alueesta. Mikäli jokin näistä osa-alueista on epätasapainossa, se näkyy hyvinvoinnissamme. Mielestäni hyvinvointimme lähtee perusasioista, kuten oikeudesta turvalliseen kotiin, terveydestä, ravinteikkaasta ruuasta, sosiaalisista suhteista, arjen rutiineista sekä työn ja vapaa-ajan sopivasta jakaumasta. Hyvinvointi on ydinasia, jonka tulee olla kunnossa, jotta meillä on hyvä olla ja elää.
Haluan olla vaikuttamassa siihen, että peruspalvelut toimivat mahdollisimman hyvin iästä, taustasta, asuinpaikasta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Jokaisella tulee olla oikeus oikea-aikaiseen hoitoon silloin kun sitä tarvitsee. Lasten ja nuorten, työikäisten sekä ikäihmisten palvelut tulee huomioida saman arvoisina, sillä jokainen tässä yhteiskunnassa on yhtä tärkeä. Haluan, että teemme ratkaisuja, joilla on konkreettisia positiivisia vaikutuksia tavallisen ihmisen arjen sujuvuuteen. Politiikka on minulle yhteisten asioiden hoitamista yhteistyössä muiden kanssa ja sitoudun siihen arvojani noudattaen, rehellisesti, luotettavasti ja parhaani tehden. Hyvinvointiyhteiskunta on juuri niin vahva, kuin sen heikoin lenkki on ja minulle on tärkeää, että jokainen pidetään mukana.
Kestävä ja kehittyvä tulevaisuus on meille välttämättömyys, mutta myös mahdollisuus. Kestävät ratkaisut mm. energian- ja ruuan tuotannossa sekä yritystoiminnassa ovat tässä maailmantilanteessa nousseet erityisesti esille. Suomen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 vaatii nopeutettuja päästövähennyksiä sekä hiilinielujen vahvistamista. Fossiilivapaa yhteiskunta on iso tavoite, joka mahdollistaa uusia innovaatioita mutta samalla vaatii mittavia toiminnan muutoksia yritysten ja ihmisten arkeen. Ympäristöasioita tulee katsoa mielestäni laajasti niin, että tavoitteen lisäksi tarkastellaan huolella vaikutukset ihmisten elämään arkeen ja työntekoon. Meidän ei tule heikentää ihmisten elämänlaatua päästäksemme hiilineutraaliustavoitteeseen liian nopealla aikavälillä.
Erityisesti tässä maailmantilanteessa omavaraisuuden kehittäminen on Suomen etu ja mielestäni myös välttämättömyys. Tarvitsemme energiantuotannon kehittämistä, jotta energiaa riittää ja hinta palautuu kohtuulliseksi. Muun muassa ydinvoiman sekä tuulivoiman lisääminen ovat alueemme mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Ruuan kotimaista tuotantoa tulee arvostaa, jotta emme olisi täysin riippuvaisia muualta tulevista elintarvikkeista. Hintojen kova nousu on uhka hyvinvoinnille ja terveydelle, mikä näkyy jo pieni- ja keskituloisille muidenkin päivittäistuotteiden hintojen noustessa.
Tarvitsemme myös toimivan infran ja logistiikan koko Suomen halki. Raideliikenteen ja teiden kunnostuksella turvaamme liikennöinnin pohjoiseen ja Ruotsiin sekä Norjaan ja sitä kautta laajemmin länteen. Se on osa huoltovarmuuttamme. Mielestäni tulevaisuuden investointeina mm. Valtatie 4 eli Nelostien kunnostusta ja leventämistä tulee jatkaa ja raideliikenteen osalta kaksoisraide Ylivieska-Liminka-Oulu tulee saattaa valmiiksi. Oulun osalta asemakeskuksen rakentaminen on ajankohtaista ja tärkeänä satamakaupunkina myös laivaliikenteen toimivuudesta tulee huolehtia. Joukkoliikennettä tulee kehittää kokonaisuutena alueellamme niin, että se palvelee mahdollisimman laajasti Oulun seudun asukkaita, mutta myös matkailijoita. Mielestäni tarvitsemme logistisia investointeja myös veto- ja pitovoimatekijöinä.
Suomi ja erityisesti Oulun seutu on tunnettu ICT- ja teknologia-alojen sekä teollisuuden huippuosaamisestaan. Esimerkiksi hyvinvoinnin edistämisessä ja kehittämisessä poikkitieteellinen yhteistyö, vetyteollisuus, suuret tehtaat ja sahat, kasvavat yritykset sekä korketasoinen koulutus nostavat meidät kansainvälisille markkinoille. Vastuulliset yritykset ja osaavat työntekijät mahdollistavat alueemme jatkuvan kehittymisen ja tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan toiminnan. Tutkimuksen ja kehittämisen tukemisella sekä työllisyysasteen nousulla ja talouskasvulla voimme mahdollistaa hyvät julkiset palvelut, jolla vähennämme eriarvoistumista ja ylläpidämme hyvinvointiyhteiskuntaamme. Korkeatasoisena ja suosittuna opiskelijakaupunkina meillä on myös hyvät edellytykset kasvuun. Huolehdittuamme Oulun ja koko pohjoisen viihtyvyydestä sekä elinvoimasta turvaamme myös tulevaisuuden kehityksen, hyvinvoinnin ja korkean osaamisen koko alueella. Suomi tarvitsee vahvan pohjoisen.
Inhimillinen tulevaisuus tarkoittaa minulle myös ymmärrystä siitä, että vaikka maailma muuttuu, teknologisoituu ja kehittyy, meistä jokainen on ihminen perustarpeineen. Jokaisella meistä on tarve voida hyvin, tulla kuulluksi ja nähdyksi sekä kohdata toiset ihmiset inhimillisesti ja erilaisuutta ymmärtäen. Mielestäni poliitikkojen tehtävä on tehdä päätöksiä ihminen edellä, oman kotimaansa eduksi. Pehmeiden arvojen merkitys korostuu kriisien ja ongelmatilanteiden keskellä, emmekä saa unohtaa niitä yhteiskunnassamme.
Suomi on tunnettu laadukkaasta koulutuksesta ja tutkimuksestaan. Jokaisella tulee olla oikeus ja mahdollisuus kouluttautua taustasta tai taloudellisesta asemastaan riippumatta. Oppivelvollisuusiän pidentäminen 18-vuotiaaksi, maksuton toinen aste, subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus, varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, koulutuksen rahoituksen lisääminen ja panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat olleet oikea suuntaisia uudistuksia tällä SDP:n hallituskaudella. Koulutus vaatii kuitenkin vielä monia uudistuksia ja toimenpiteitä ja siksi SDP:n yksi kärkiteemoista ensi vaalikaudelle onkin koulutuksen kehittäminen. Opettajana olen erittäin tyytyväinen puolueen linjaukseen. Koulutus on minulle sydämen asia ja haluan ehdottomasti tuoda käytännön arjen asiantuntijuuteni hyödyksi uudistuksia tehtäessä. Mielestäni perustyön arvostus ja merkitys tulee nostaa esille. Suomessa on erittäin laadukas yliopistotasoinen opettajakoulutus ja sitä tulee arvostaa. Hyvinvoiva opettaja tarjoaa laadukasta opetusta. Erilaiset hankkeet ovat kuitenkin haaste opetustyön toteuttamiselle ja tätäkin näkökulmaa olisi syytä pohtia uudistuksia tehtäessä. Lisäksi tarvitsemme enemmän aikaa perusasioiden, kuten luku- ja kirjoitustaidon sekä laskutaidon harjoittelemiseen. Vahva pohja on ydin uuden oppimiselle. Meidän tulee huolehtia paremmin myös inkluusion myötä lisääntyneestä tuen tarpeesta ja mahdollistaa lapsille ja nuorille oikea-aikainen tuki. Sen tulee olla perusoikeus ja näkyä perheiden arjessa.
Tulevaisuudessa varhaiskasvatuspalveluiden maksuttomuus ja kaksivuotinen esiopetus nostaisivat työllisyysastetta ja helpottaisivat perheiden arkea. Myös työikäisten koulutusmahdollisuuksia tulisi uudistaa. Työikäisille ihmisille tulisi mahdollistaa lisäkouluttautuminen niin, että se olisi mahdollista suorittaa myös työelämän ohella, eikä välttämättä vaatisi kokonaisen koulutusohjelman läpikäymistä. Aikaisempi osaaminen pitäisi pystyä huomioimaan koulutuksessa uran vaihtoa suunniteltaessa.
Tänä päivänä on hyvin vähän ammatteja, joihin voi työllistyä ilman koulutusta. Jatkuva koulupolku varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja siitä eteen päin korkekouluun tukee nuorten valmistumista ammattiin ja siirtymistä työelämään. Koulutuksen tarkoitus on luoda pohja yleissivistykselle ja valmistaa työelämään. Mielestäni myös kiinnittymistä työelämään olisi syytä tukea kaikin keinoin ja huomioida erilaiset oppijat. Tärkeintä on, että jokainen toiselta asteelta tai korkeakoulusta valmistunut olisi hyvinvoiva ja löytäisi paikkansa työelämästä. SDP tavoittelee korkeakoulun käyneiden osuudeksi 60%, sillä koulutuksella on vahva yhteys Suomen menestykseen, mutta ennen kaikkea yksilön hyvinvointiin ja taloudelliseen tilanteeseen, jota haluamme tukea. Mielestäni uudistus vaatii koulutuspaikkojen lisäämistä ja pääsykoeuudistusta tulevaisuudessa.
Nuorten uupuminen ja mielenterveysongelmat sekä lisääntynyt pahoinvointi ovat yksi aikamme ilmiö. Mikä sen aiheuttaa? Vastaus ei ole yksiselitteinen, mutta tarvitsemme yhteiskunnassamme pikaisesti keinoja suunnan muuttamiseen. Koulutuksen osalta pääsykoeuudistuksella lukio-opintojen jälkeen korkeakouluihin siirryttäessä on oma vaikutuksensa. Tänä päivänä nuorten tulee tietää hyvin varhaisessa vaiheessa unelma-ammattinsa ja valita opintonsa sen mukaisesti. Ulkoiset paineet ovat valtavat. olisiko pääsykokeet, joissa testattaisiin oppimiskykyä, luetun ymmärtämistä ja muita opiskelusta selviämiseen tarvittavia taitoja ulkoa pänttäämisen sijaan tervetulleita uudistuksia tulevaisuudessa? Mielestäni olisivat. En myöskään sivuuttaisi yhteiskunnan asettamia paineita nopeasta aikuistumisesta ja kohtuuttomankin vastuumäärän ottamisesta liian varhain. Lasten tulisi saada olla lapsia ja nuorten nuoria. Tarvitsisimme mielestäni myös lisää tarpeisiin vastaavia keinoja lapsiperheiden tukemiseen ja palveluihin. Yhteiskuntamme tarvitsee inhimillisyyttä ja hyvinvoivia ihmisiä.
Koulutuksen lisäksi haluan nostaa kulttuurialan hyvinvointia edistävänä tärkeänä toimena esille. Sen lisäksi, että kulttuuri voi olla viihdyttävää, se on myös elinkeino ja taloudellisesti merkityksellinen ala. Elämystaloutta tulee tukea kulttuurialan ammattilaiset huomioiden, matkailua kehittäen ja ihmisten hyvinvointia lisäten. Jokaisella ihmisellä tulee olla mahdollisuus kokea kulttuuria läpi elämänkaarensa.
Tehokkuusajattelu on yhteiskuntamme hyve. Johtaako kaiken tehostaminen lopulta kuitenkaan toivottuun tulokseen? Tilastoista ja työvoimapulasta päätellen näin ei ole. Työoloilla, jotka ovat kohtuulliset on suuri merkitys työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin asiallisen palkkauksen lisäksi. Työnteon tulee olla aina kannattavampaa kuin tukien varassa elämisen. Työelämä on murroksessa, sillä tietyille aloille ja maantieteellisesti syrjässä oleville alueille on haastavaa löytää osaavaa työvoimaa. Mielestäni tämä on huolestuttava ilmiö. Myös ikääntyvä väestö tuo osansa työelämän muutokselle. Kunnilla täytyisi olla kykyä ja mahdollisuuksia tehdä toimenpiteitä, joilla olisi merkitystä työvoiman suhteen. Koulutuksella sekä kunnan veto- ja pitovoimalla on suuri merkitys tulevaisuudessakin. Muutoksia on odotettavissa, sillä vuonna 2024 TE-palvelut siirtyvät kuntien järjestettäväksi. Siirrettäessä vastuita kunnille, tulee huolehtia että resurssit ovat riittävät tehtävän hoitamiseen.
Yritykset ovat isossa osassa työllistämisen suhteen. Näkisin yritysmyönteisyyden kehittämisen myös oleellisena talouskasvun ja työllisyyden edistämisen kannalta. Muun muassa pienyrittäjien on hyvin haastavaa palkata työntekijöitä kalliiden työntekijämaksujen vuoksi ja yrityksen kasvu on tällöin haastavaa. Keinoja yritysmyönteisyyden lisäämiseenkin on etsittävä. SDP:n tavoite on työllisyysasteen nousu 80% nykyisestä 74,5% ja tavoite vaatii mm. sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen. Uudistus tarkoittaisi kannustavampaa mallia työntekoon, mutta myös vakautta ja varmuutta tukea tarvitsevalle. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on ihmisen näkökulmasta nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa. Tavoitteena on sosiaaliturvan rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen pitkällä aikavälillä. Tällä hetkellä uudistusta valmistelee parlamentaarinen komitea, joka on aloittanut työnsä 2020. Komitean toimikausi päättyy 2027.
Kuten ylempänä totesin, talouskasvu mahdollistaa tulevaisuudessakin julkisten palveluiden ylläpitämisen ja hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden. Vastuullinen talouspolitiikka vaatii lisää panostusta työllisyyden edistämiseen, yritysmyönteisyyteen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön. Jatkuva velkaantuminen, veronkorotukset tai leikkaukset eivät ole pitkän tähtäimen kestävää talouspolitiikkaa. Uskon, että kohdistamalla oikeanlaisia palveluja ja tukia koulutuksen, työllisyyden sekä yrittäjyyden edistämiseen saamme elää pitkään tulevaisuudessakin hyvinvointiyhteiskunnassa.