MINULLE TÄRKEÄÄ

Lue aiheista lisää blogin puolelta!

HYVINVOINTI, KESTÄVÄ, KEHITTYVÄ JA INHIMILLINEN TULEVAISUUS
HYVINVOINTI, KESTÄVÄ, KEHITTYVÄ JA INHIMILLINEN TULEVAISUUS

Mielestäni hyvinvointimme lähtee perusasioista, kuten oikeudesta turvalliseen kotiin, terveydestä, ravinteikkaasta ruuasta, sosiaalisista suhteista, arjen rutiineista  sekä työn ja vapaa-ajan sopivasta jakaumasta. Hyvinvointi on ydinasia, jonka tulee olla kunnossa, jotta meillä on hyvä olla ja elää. Haluan olla vaikuttamassa siihen, että julkiset palvelut toimivat mahdollisimman hyvin lapsiperheiden, työikäisten sekä ikäihmisten osalta. Jokaisen meistä tulisi saada oikea-aikaisesti tarvitsemaansa apua tai tukea silloin, kun sitä tarvitsee. Haluan, että teemme ratkaisuja, joilla on konkreettisia positiivisia vaikutuksia tavallisen ihmisen arjen sujuvuuteen. Hyvinvointiyhteiskunta on juuri niin vahva, kuin sen heikoin lenkki on ja minulle on tärkeää, että jokainen pidetään mukana.

Myös kestävä ja kehittyvä tulevaisuus on meille välttämättömyys. Kestävät  ratkaisut mm. energian- ja ruuan tuotannossa ovat tässä maailmantilanteessa nousseet erityisesti esille. Omavaraisuuden kehittäminen on Suomen etu, mutta myös vientiä ja tuontia täytyy kehittää jatkuvasti. Suomi on tunnettu myös ICT- ja teknologia-alojen huippuosaamisestaan. Esimerkiksi hyvinvoinnin edistämisessä poikkitieteellinen yhteistyö mahdollistaa jatkuvan kehittymisen ja tulevaisuuden hyvinvointipalveluiden toiminnan. Tutkimuksen ja kehityksen tukemisen sekä talouskasvun myötä voimme mahdollistaa hyvät julkiset palvelut, jolla vähennämme eriarvoistumista ja ylläpidämme hyvinvointiyhteiskuntaamme.

Inhimillinen tulevaisuus tarkoittaa minulle myös ymmärrystä siitä, että vaikka maailma muuttuu, teknologisoituu ja kehittyy, meistä jokainen on ihminen perustarpeineen. Jokaisella meistä on tarve voida hyvin, tulla kuulluksi ja nähdyksi sekä kohdata toiset ihmiset inhimillisesti ja erilaisuutta ymmärtäen. Mielestäni poliitikkojen tehtävä on tehdä päätöksiä ihminen edellä, oman kotimaansa eduksi. Pehmeiden arvojen merkitys korostuu kriisien ja ongelmatilanteiden keskellä, emmekä saa unohtaa sitä yhteiskunnassamme.

 

OIKEUS ELINIKÄISEEN OPPIMISEEN JA SIVISTYKSEEN
OIKEUS ELINIKÄISEEN OPPIMISEEN JA SIVISTYKSEEN

Suomi on tunnettu laadukkaasta koulutuksesta ja tutkimuksestaan. Jokaisella tulee olla oikeus ja mahdollisuus kouluttautua taustasta tai taloudellisesta asemastaan riippumatta. Oppivelvollisuusiän pidentäminen 18-vuotiaaksi, maksuton toinen aste, subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus, varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, koulutuksen rahoituksen lisääminen ja panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat olleet oikea suuntaisia uudistuksia SDP:n hallituskaudella. Koulutus vaatii kuitenkin vielä monia uudistuksia ja toimenpiteitä ja siksi SDP:n yksi kärkiteemoista ensi vaalikaudelle onkin koulutuksen kehittäminen. Opettajana olen erittäin tyytyväinen puolueen linjaukseen. Koulutus on minulle sydämen asia ja haluan ehdottomasti tuoda käytännön arjen asiantuntijuuteni hyödyksi uudistuksia tehtäessä. Mielestäni perustyön arvostus ja merkitys tulee nostaa esille. Suomessa on erittäin laadukas yliopistotasoinen opettajakoulutus ja sitä tulee arvostaa. Hyvinvoiva opettaja tarjoaa laadukasta opetusta. Erilaiset hankkeet ovat kuitenkin haaste opetustyön toteuttamiselle ja tätäkin näkökulmaa olisi syytä pohtia uudistuksia tehtäessä.

 Tänä päivänä on hyvin vähän ammatteja, joihin työllistyy ilman koulutusta. Jatkuva koulupolku peruskoulusta toiselle asteelle ja siitä eteen päin tukee nuorten valmistumista ammattiin ja siirtymistä työelämään. Kuitenkin syrjäytyneisyys näkyy tällä hetkellä 30+ -vuotiaissa miehissä. Mielestäni tilanne on hieman huolestuttava. Mikä sen aiheuttaa? Osasyynä voidaan pitää nuorempien ikäluokkien vanhenemista kyseiseen ikään ja näin ollen tilanne näkyy tilastoissa yllä mainitun kaltaisena. Mielestäni työelämään kiinnittymistä olisi syytä tukea kaikin keinoin ja pohtia kouluttautumisvaihtoehtoja laajasti. Nuorten uupuminen ja mielenterveysongelmat ovat toinen aikamme ilmiö. Mikä sen aiheuttaa? Koulun osalta pääsykoeuudistuksella lukiokoulutuksen jälkeen korkeakouluihin siirryttäessä on oma vaikutuksensa. Nuorten tulee tietää hyvin varhaisessa vaiheessa unelma-ammattinsa ja valita opintonsa sen mukaisesti. Ulkoiset paineet ovat valtavat. olisiko pääsykokeet, joissa testattaisiin oppimiskykyä, luetun ymmärtämistä ja muita opiskelusta selviämiseen tarvittavia taitoja ulkoa pänttäämisen sijaan tervetulleita uudistuksia tulevaisuudessa? Mielestäni voisi olla. Lisäksi yhteiskunnan paineet nopeasta aikuistumisesta ja kohtuuttomankin vastuumäärän ottamisesta aiheuttavat osaltaan uupumista. Tarvitsisimme mielestäni lisää tarpeisiin vastaavia keinoja lapsiperheiden tukemiseen ja palveluihin.

Koulutuksen lisäksi haluan nostaa kulttuurialan hyvinvointia edistävänä tärkeänä toimena esille. Sen lisäksi, että kulttuuri voi olla viihdyttävää, se on myös elinkeino ja taloudellisesti merkityksellinen ala. Haluan, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus kokea kulttuuria myös tulevaisuudessa.

TYÖLLISYYS JA TALOUS
TYÖLLISYYS JA TALOUS

Tehokkuusajattelu on yhteiskuntamme hyve. Johtaako kaiken tehostaminen lopulta kuitenkaan toivottuun tulokseen? Tilastoista ja työvoimapulasta päätellen näin ei ole. Työoloilla, jotka ovat kohtuulliset, on suuri merkitys työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin asiallisen palkkauksen lisäksi. Työelämä on murroksessa, sillä tietyille aloille ja maantieteellisesti syrjässä oleville alueille on haastavaa löytää osaavaa työvoimaa. Mielestäni tämä on huolestuttava ilmiö. Kunnilla täytyisi olla kykyä ja mahdollisuuksia tehdä toimenpiteitä joilla olisi merkitystä työvoiman suhteen. Valtion tehtävä on tukea lakimuutoksin työllisyystavoitteeseen pääsemisessä. 

Myös yritykset ovat isossa asemassa työllistämisen suhteen. Näkisin yrittäjien tukemisen oleellisena talouskasvun ja työllisyyden osalta. Muun muassa pienyrittäjien on hyvin haastavaa palkata työntekijöitä kalliiden työntekijämaksujen vuoksi. Tätäkin asiaa olisi hyvä tarkastella tarkemmin työllisyyden edistämiseksi.

Kuten jo totesinkin, talouskasvu mahdollistaa tulevaisuudessakin julkisten palveluiden ylläpitämisen ja hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden. Velalla palveluiden tuottaminen vuosia ei ole kestävää talouspolitiikkaa. Mikäli joudumme tinkimään palveluista, mielestäni ensisijaisesti ihmisten perustarpeet on pystyttävä täyttämään terveyden- ja turvallisen kodin osalta. Kriisitilanteissa, kuten sodan, energiakriisin tai jokin pandemian aikana, mielestäni jokaisen tulee ottaa vastuuta osaltaan kykyjensä mukaan. Uskon kuitenkin, että kohdistamalla oikeanlaisia palveluja ja tukia koulutuksen, työllisyyden sekä yrittäjyyden edistämiseen saamme elää pitkään tulevaisuudessakin hyvinvointiyhteiskunnassa. 


"Inhimillisen tulevaisuuden puolella"