MINULLE TÄRKEÄÄ
Lue aiheista lisää blogin puolelta!
Hyvinvointi koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta osa-alueesta. Mikäli jokin näistä osa-alueista on epätasapainossa, se näkyy hyvinvoinnissamme. Mielestäni hyvinvointimme lähtee perusasioista, kuten oikeudesta turvalliseen kotiin, terveydestä, ravinteikkaasta ruuasta, sosiaalisista suhteista, arjen rutiineista sekä työn ja vapaa-ajan sopivasta jakaumasta. Hyvinvointi on ydinasia, jonka tulee olla kunnossa, jotta meillä on hyvä olla ja elää. Haluan olla vaikuttamassa siihen, että julkiset palvelut toimivat mahdollisimman hyvin iästä, taustasta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Jokaisella tulee olla oikeus oikea-aikaiseen hoitoon silloin kun sitä tarvitsee. Lapsiperheiden, työikäisten sekä ikäihmisten palvelut tulee huomioida saman arvoisina, sillä jokainen tässä yhteiskunnassa on yhtä tärkeä. Haluan, että teemme ratkaisuja, joilla on konkreettisia positiivisia vaikutuksia tavallisen ihmisen arjen sujuvuuteen. Politiikka on minulle yhteisten asioiden hoitamista yhteistyössä muiden kanssa ja sitoudun siihen arvojani noudattaen. Hyvinvointiyhteiskunta on juuri niin vahva, kuin sen heikoin lenkki on ja minulle on tärkeää, että jokainen pidetään mukana.
Kestävä ja kehittyvä tulevaisuus on meille välttämättömyys. Kestävät ratkaisut mm. energian- ja ruuan tuotannossa ovat tässä maailmantilanteessa nousseet erityisesti esille. Suomen hiilineutraaliustavoite 2035 vaatii nopeutettuja päästövähennyksiä sekä hiilinielujen vahvistamista. Fossiilivapaa yhteiskunta on iso tavoite, joka mahdollistaa uusia innovaatioita mutta samalla vaatii mittavia toiminnan muutoksia yritysten ja ihmisten arkeen. Ympäristöasioita tulee katsoa mielestäni laajasti niin, että tavoitteen lisäksi tarkastellaan huolella vaikutukset ihmisten elämään arkeen ja työntekoon. Emme voi heikentää ihmisten elämää vain päästäksemme hiilineutraaliustavoitteeseen näin lyhyellä aikavälillä.
Erityisesti tässä maailmantilanteessa omavaraisuuden kehittäminen on Suomen etu ja mielestäni välttämättömyys. Tarvitsemme energiantuotannon kehittymistä, jotta energiaa riittää ja hinta palautuu kohtuulliseksi. Ruuan kotimaista tuotantoa tulee arvostaa, jotta emme olisi täysin riippuvaisia muualta tulevista elintarvikkeista. Hintojen kova nousu on uhka hyvinvoinnille, joka näkyy jo pieni- ja keskituloisille muidenkin tuotteiden hintojen noustessa. Tarvitsemme myös toimivan infran koko Suomen halki. Raideliikenteen ja teiden kunnostuksella turvaamme liikennöinnin pohjoiseen ja Ruotsiin ja sitä kautta laajemmin länteen. Tulevaisuuden investointeina mm. Valtatie 4 eli Nelostien kunnostusta ja leventämistä tulee jatkaa. Junaliikenteen osalta kaksoisraide Ylivieska-Liminka-Oulu tulisi nopeuttamaan junaliikennettä niin, että Oulu-Helsinki väli kestäisi 4h. Lisäksi Oulun asemakeskusta aletaan rakentamaan ja saatetaan asemaseutu nykyaikaan. Joukkoliikennettä tulee kehittää kokonaisuutena niin, että se palvelee mahdollisimman laajasti Oulun seudun asukkaita ja matkustajia. Satamakaupunkina myös laivaliikenteen toimivuudesta tulee huolehtia. Mielestäni tarvitsemme näitä investointeja logistiikan toimivuuden lisäksi myös vetovoimatekijöinä.
Suomi ja erityisesti Oulun seutu on tunnettuja ICT- ja teknologia-alojen sekä teollisuuden huippuosaamisestaan. Esimerkiksi hyvinvoinnin edistämisessä ja kehittämisessä poikkitieteellinen yhteistyö, vetyteollisuus, suuret tehtaat ja sahat, kasvavat yritykset sekä korketasoinen koulutus nostavat meidät kansainvälisille markkinoille. Vastuulliset yritykset ja osaavat työntekijät mahdollistavat alueemme jatkuvan kehittymisen ja tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan toiminnan. Tutkimuksen ja kehittämisen tukemisella sekä työllisyysasteen nousulla ja talouskasvulla voimme mahdollistaa hyvät julkiset palvelut, jolla vähennämme eriarvoistumista ja ylläpidämme hyvinvointiyhteiskuntaamme. Korkeatasoisena ja suosittuna opiskelijakaupunkina meillä on myös hyvät edellytykset kasvuun. Huolehdittuamme Oulun ja koko lähialueen viihtyvyydestä asuinkaupunkina toimivine palveluineen ja työpaikkoineen, opiskelijat myös jäävät alueellemme, jota tietysti toivomme.
Inhimillinen tulevaisuus tarkoittaa minulle myös ymmärrystä siitä, että vaikka maailma muuttuu, teknologisoituu ja kehittyy, meistä jokainen on ihminen perustarpeineen. Jokaisella meistä on tarve voida hyvin, tulla kuulluksi ja nähdyksi sekä kohdata toiset ihmiset inhimillisesti ja erilaisuutta ymmärtäen. Mielestäni poliitikkojen tehtävä on tehdä päätöksiä ihminen edellä, oman kotimaansa eduksi. Pehmeiden arvojen merkitys korostuu kriisien ja ongelmatilanteiden keskellä, emmekä saa unohtaa niitä yhteiskunnassamme.
Suomi on tunnettu laadukkaasta koulutuksesta ja tutkimuksestaan. Jokaisella tulee olla oikeus ja mahdollisuus kouluttautua taustasta tai taloudellisesta asemastaan riippumatta. Oppivelvollisuusiän pidentäminen 18-vuotiaaksi, maksuton toinen aste, subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus, varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, koulutuksen rahoituksen lisääminen ja panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat olleet oikea suuntaisia uudistuksia tällä SDP:n hallituskaudella. Koulutus vaatii kuitenkin vielä monia uudistuksia ja toimenpiteitä ja siksi SDP:n yksi kärkiteemoista ensi vaalikaudelle onkin koulutuksen kehittäminen. Opettajana olen erittäin tyytyväinen puolueen linjaukseen. Koulutus on minulle sydämen asia ja haluan ehdottomasti tuoda käytännön arjen asiantuntijuuteni hyödyksi uudistuksia tehtäessä. Mielestäni perustyön arvostus ja merkitys tulee nostaa esille. Suomessa on erittäin laadukas yliopistotasoinen opettajakoulutus ja sitä tulee arvostaa. Hyvinvoiva opettaja tarjoaa laadukasta opetusta. Erilaiset hankkeet ovat kuitenkin haaste opetustyön toteuttamiselle ja tätäkin näkökulmaa olisi syytä pohtia uudistuksia tehtäessä. Tulevaisuudessa varhaiskasvatuspalveluiden maksuttomuus nostaisi työllisyysastetta ja helpottaisi perheiden arkea. Myös tyikäisten koulutusmahdollisuuksia tulisi uudistaa. Työikäisille ihmisille tulisi mahdollistaa lisäkouluttautuminen niin, että se olisi mahdollista suorittaa myös työelämän ohella, eikä välttämättä vaatisi kokonaisen koulutusohjelman läpikäymistä. Aikaisempi osaaminen pitäisi pystyä huomioimaan koulutuksessa uran vaihtoa suunniteltaessa.
Tänä päivänä on hyvin vähän ammatteja, joihin voi työllistyä ilman koulutusta. Jatkuva koulupolku varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja siitä eteen päin korkekouluun tukee nuorten valmistumista ammattiin ja siirtymistä työelämään. Koulutuksen tarkoitus on luoda pohja yleissivistykselle ja valmistaa työelämään. Mielestäni myös kiinnittymistä työelämään olisi syytä tukea kaikin keinoin ja pohtia kouluttautumisvaihtoehtoja laajasti.
Nuorten uupuminen ja mielenterveysongelmat sekä lisääntynyt pahoinvointi ovat yksi aikamme ilmiö. Mikä sen aiheuttaa? Vastaus ei ole yksiselitteinen, mutta tarvitsemme yhteiskunnassamme pikaisesti keinoja suunnan muuttamiseen. Koulutuksen osalta pääsykoeuudistuksella lukio-opintojen jälkeen korkeakouluihin siirryttäessä on oma vaikutuksensa. Tänä päivänä nuorten tulee tietää hyvin varhaisessa vaiheessa unelma-ammattinsa ja valita opintonsa sen mukaisesti. Ulkoiset paineet ovat valtavat. olisiko pääsykokeet, joissa testattaisiin oppimiskykyä, luetun ymmärtämistä ja muita opiskelusta selviämiseen tarvittavia taitoja ulkoa pänttäämisen sijaan tervetulleita uudistuksia tulevaisuudessa? Mielestäni voisi olla. Lisäksi uudistuksilla ylioppilaskirjoituksiin, voitaisiin vaikuttaa jaksamiseen ja nuorten hyvinvointiin opiskeluaikana. En myöskään sivuuttaisi yhteiskunnan asettamia paineita nopeasta aikuistumisesta ja kohtuuttomankin vastuumäärän ottamisesta liian varhain. Lasten tulisi saada olla lapsia ja nuorten nuoria. Tarvitsisimme mielestäni myös lisää tarpeisiin vastaavia keinoja lapsiperheiden tukemiseen ja palveluihin.
Koulutuksen lisäksi haluan nostaa kulttuurialan hyvinvointia edistävänä tärkeänä toimena esille. Sen lisäksi, että kulttuuri voi olla viihdyttävää, se on myös elinkeino ja taloudellisesti merkityksellinen ala. Haluan, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus kokea kulttuuria myös tulevaisuudessa.
Tehokkuusajattelu on yhteiskuntamme hyve. Johtaako kaiken tehostaminen lopulta kuitenkaan toivottuun tulokseen? Tilastoista ja työvoimapulasta päätellen näin ei ole. Työoloilla, jotka ovat kohtuulliset on suuri merkitys työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin asiallisen palkkauksen lisäksi. Työelämä on murroksessa, sillä tietyille aloille ja maantieteellisesti syrjässä oleville alueille on haastavaa löytää osaavaa työvoimaa. Mielestäni tämä on huolestuttava ilmiö. Myös ikääntyvä väestö tuo osansa työelämän murrokselle. Kunnilla täytyisi olla kykyä ja mahdollisuuksia tehdä toimenpiteitä joilla olisi merkitystä työvoiman suhteen. Muutoksia on odotettavissakin, sillä vuonna 2024 TE-palvelut siirtyvät kuntien järjestettäväksi. Siirrettäessä vastuita kunnille, tulee huolehtia että resurssit ovat kunnossa ja kunnilla on kyky hoitaa uusia tehtäviä. Yritykset ovat isossa osassa työllistämisen suhteen. Näkisin yritysmyönteisyyden kehittämisen myös oleellisena talouskasvun ja työllisyyden edistämisen kannalta. Muun muassa pienyrittäjien on hyvin haastavaa palkata työntekijöitä kalliiden työntekijämaksujen vuoksi ja yrityksen kasvu on tällöin haastavaa. Keinoja yritysmyönteisyyden lisäämiseenkin on etsittävä.
Kuten jo yllä totesin, talouskasvu mahdollistaa tulevaisuudessakin julkisten palveluiden ylläpitämisen ja hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden. Vastuullinen talouspolitiikka vaatii lisää panostusta työllisyyden edistämiseen, yritysmyönteisyyteen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön. Jatkuva velkaantuminen, veronkorotukset tai leikkaukset eivät ole pitkän tähtäimen kestävää talouspolitiikkaa. Uskon, että kohdistamalla oikeanlaisia palveluja ja tukia koulutuksen, työllisyyden sekä yrittäjyyden edistämiseen saamme elää pitkään tulevaisuudessakin hyvinvointiyhteiskunnassa.
