TOIMIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -RATKAISEEKO KOULUN KOKO (Kaleva 24.9.22)

Koulurakennuksen tehtävä on mahdollistaa turvallinen, viihtyisä ja oppimista tukeva oppimisympäristö oppijoille. Opettajien perustehtävä ohjaajien ja muun henkilökunnan kanssa on opettaa ja kasvattaa lapsista ja nuorista tasapainoisia yhteiskunnan jäseniä. Tänä päivänä opiskelun tulee olla kouluissa monipuolista, erilaisia työtapoja hyödyntävää, positiivisen pedagogiikan mukaista, luokan ulkopuolella tapahtuvaa, kokemuksellista, STEAM-myönteistä, yksilöllistä, yhteisöllistä ja ennen kaikkea oppimista tukevaa. Oppilaat tulee osallistaa opetussuunnitelmien mukaisesti opetuksen ja oman oppimisen suunnitteluun. Kuten tiedämme, oppilasjoukko on hyvin heterogeeninen ja oppijoilla on erilaisia tuentarpeita liittyen esimerkiksi oppimiseen tai käyttäytymiseen. Kuitenkaan oikea-aikaiseen tukeen ei riitä resursseja tarpeeksi. Koska koulutuksesta on jo pitkään säästetty, suuret ryhmäkoot ja oppimateriaalien puute ovat myös arkipäivää. Myös kovat ulkoa päin tulevat paineet opintomenestyksen ja jatko-opintopaikkojen suhteen uuvuttavat nuoria. Mielestäni pääsykoeuudistus ei ole nykyisen kaltaisena nuoren opintopolkua tukeva vaan kaipaa uudistusta enemmän opiskelutaitoja mittaavaksi.

Koulutuksesta puhuttaessa kouluverkkoselvitys on ajankohtainen. Ennusteet näyttävät, että lapsimäärä laskee ja sen myötä olisi tarpeellista käydä läpi kokonaisuus päiväkotien, peruskoulujen ja lukioiden osalta. Tilastoista selviää, että perusopetusikäisten lasten määrä laskee, mutta lukioikäisten nuorten määrä kasvaa. Oulussa on tehty muutoksia lukioverkon osalta kasvavan tarpeen myötä. Perusopetuksen osalta lapsimäärän laskua ja palveluverkkoa selvitetään. Pienten koulujen säilyttämistä argumentoidaan oikeutetusti mm. kyläyhteisön sydämenä ja inhimillisesti koulumatkojen pituudella sekä turvallisuudella. Moni myös epäilee kohtuuttomasti suuria kouluja ja sitä, kuinka suuri koulu lisää automaattisesti lasten ja nuorten pahoinvointia.

Itseäni kiinnostaa erityisesti se, mitä tarkoittaa pieni koulu? Onko se koulu, jossa on alle 30 oppilasta? Vai koulu, jossa luokkakoot ovat alle 20? Vai millaisilla kriteereillä koulun kokoa ja tarpeellisuutta arvioidaan talouden lisäksi? Toisena asiana näen koulujen koulukulttuurin. Monitoimitalot, joissa opiskelee eri-ikäisiä lapsia ja nuoria, voivat toimia moitteettomasti, mikäli koulun kulttuuri on toimintaa täysin tukevaa. Oppimisympäristöllä on valtava merkitys oppimisen ja viihtyvyyden kannalta. Myös uusiin monitoimitaloihin voidaan rakentaa turvallinen ympäristö väliseiniä rakentamalla ja työskentelypisteitä lisäämällä, mikäli sitä halutaan. On väistämätöntä, että tällainen rakentaminen on kalliimpaa. Kaupunki haluaa toteuttaa muuntojoustavia ympäristöjä, jotta koulu voidaan ottaa tarpeen mukaan muuhunkin käyttöön. On kuitenkin lasten ja nuorten, perheiden ja koulun henkilöstön etu, että oppimisympäristö on turvallinen, rauhallinen ja oppimista tukeva. Tällainen ympäristö tukee opetussuunnitelman tavoitteita parhaiten.

Yhteisöllisyyttä voidaan koulun koosta riippumatta kasvattaa yhteisillä retkillä ja tilaisuuksilla, luokka-asterajoja rikkovalla yhteistyöllä ja koulukummitoiminnalla. Yhtenäiskouluissa voidaan nähdä pieniin kouluihin verrattuna etuna modernit oppimisympäristöt ja terveet tilat sekä opettajien vahvuuksien hyödyntämisen eri oppiaineiden opettamisessa. Pienten koulujen oppilaantuntemus sekä koulumatkojen pituus ovat useimmiten paremmat. On totta, että moni perhe suunnittelee asuinpaikkansa lasten koulun mukaan. Arjen sujuvuuden kannalta koulumatkan olisi oltava turvallinen ja kohtuullinen. Mikäli matka kasvaa, koulukyydin on oltava sujuva. Kouluverkkoselvityksen yhteydessä tulisi selvittää myös yhteistyön mahdollisuudet lähikuntien kanssa.

Kaikenkaikkiaan ei ole todenmukaista kuitenkaan arvioida suoraan verraten oppimistuloksia tai pahoinvointia 1000 oppilaan suuren yksikön ja pienen, alle 300 oppilaan koulun välillä. Suurempi joukko antaa väistämättä eri tuloksen henkilömäärästä johtuen. Koulun koosta riippumatta lapsi voi voida hyvin tai huonosti. Koulukulttuurilla sekä oppimisympäristöllä on suurimmat merkitykset asian suhteen. Itse toivon, että palveluverkkoselvityksessä katsotaan kokonaisuutta vuosia eteenpäin totuudenmukaisesti, inhimillisesti ja kaikki näkökulmat huomioiden.