PAREMPI TYÖELÄMÄ VAATII TOIMIA

Suomen työttömyysasteen noususta on puhuttu paljon ja tilanne on huolestuttava. Tilastokeskuksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli kesäkuussa lähes 290 000 ja muutos on vuoden takaisesta 6,6 prosentista kivunnut 8,0 prosenttiin. Erityisesti nuorisotyöttömyys on kasvanut. 15–24-vuotiaista työttömänä on nyt lähes joka viides ja samalla pitkäaikaistyöttömyys on myös jälleen nousussa. Suunta on väärä, sillä yhteiskuntamme tarvitsee jokaisen työpanosta kykyjensä mukaan.

Yllä mainitut luvut eivät ole vain suhdannevaihtelua, vaan ne heijastavat myös rakenteellisia ongelmia, joita istuvan hallituksen politiikka syventää. Toteutettavien työelämän lainsäädäntömuutosten ei voi sanoa parantavan työllisyyttä, vaan ennemminkin lisäävän epävarmuutta ja monien toimeentulon heikentymistä entisestään.

Todellisuudessa työelämä on murroksessa. Sukupolvien välillä on näkyviä eroja työn tekemisen tavoissa ja odotuksissa. Nuoremmat sukupolvet etsivät merkityksellisyyttä, joustavuutta ja tasapainoa, eivätkä hyväksy huonoja työehtoja tai mielivaltaista johtamista. Vapaa-ajan arvostus on myös kasvanut. Samalla muutosta aiheuttavat tekoäly ja digitalisaatio, jotka muuttavat työn sisältöä ja tuovat mukanaan sekä mahdollisuuksia että uhkia, joihin pitäisi pystyä puuttumaan ajoissa lainsäädännön keinoin.

Työelämän kehitys vaatii sekä pelisääntöjen että osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Koulutus on keskeinen työmarkkinakelpoisuuden tae, ei vain nuorille vaan koko väestölle. Silti hallitus on leikannut aikuiskoulutuksesta, opintotuesta ja korkeakoulujen rahoituksesta. Se on lyhytkatseista, eikä luo uskoa tulevaan. Työelämän dynaamisuus vaatii jatkuvaa oppimista ja mahdollisuuksia päivittää osaamistaan jatkossa entistä enemmän. Nyt keinot ovat hyvin vähäiset.

Reilu ja vastuullinen työelämä ottaa huomioon työntekijän ja työnantajan näkökulmat. Pidän itse julkisen keskustelun vastakkainasettelua ongelmallisena, sillä tarvitsemme yrityksiä, jotka pärjäävät ja pystyvät palkkaamaan työntekijöitä. Jokainen yrittäjä haluaa pitää hyvistä työntekijöistään kiinni, sillä ei rekrytointi ja perehdytyskään helppoa ole. Työnantajien on kuitenkin tunnistettava entistä paremmin vastuunsa työntekijöiden osaamisen kehittämisestä ja työhyvinvoinnista sekä ymmärrettävä sukupolvien välisiä eroja. Yrityskin voi menestyä vain, jos työntekijät voivat hyvin.

Suomi tarvitsee lisää kasvuhakuisia yrityksiä ja rohkeita innovaatioita, mutta se edellyttää vakaata toimintaympäristöä, pitkäjänteistä tutkimus- ja tuotekehitysinvestointia sekä luottamuksen vahvistamista tulevaisuuteen. Yrittäjyyteen kannustaisi parhaiten järjestelmä, jossa sosiaaliturva turvaisi myös yrittäjän, jossa verotus koettaisiin entistä oikeudenmukaisemmaksi ja jossa kannustettaisiin ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Kasvun ja kehityksen kannalta myös TKI-menojen nostaminen neljään prosenttiin BKT:stä on tärkeä tavoite, mutta sen on tapahduttava niin, että rahoitus kanavoituu tehokkaasti tutkimuslaitosten ja yritysten yhteisiin hankkeisiin, eikä korkeakoulujen perusrahoitusta murenneta samanaikaisesti.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi on edelleen korkean osaamisen ja luottamuksen yhteiskunta, mutta asema ei ole itsestäänselvyys. Tarvitsemme entistä ennakoitavampaa ja pitkäjänteisempää politiikkaa, joka tunnistaa muutostarpeet ja kykenee vastaamaan niihin koulutuksella ja oikeudenmukaisella koko yhteiskuntaa palvelevalla lainsäädännöllä. Suomi ei kilpaile matalilla kustannuksilla, mutta voisi menestyä korkealla osaamisella, kestävällä teknologialla ja reilulla yhteiskunnalla -johon jokaisella olisi mahdollisuus osallistua.