MIKÄ SOTE-UUDISTUS?
Mikä POPsote? Lyhenteellä tarkoitetaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuetta, joka on perustettu 1.7.2021. Uusia hyvinvointialueita on 21 ja Pohjois-Pohjanmaan alue muodostuu alla olevan kuvan mukaisesti 30 kunnasta.
Hyvinvointialueet vastaavat 1.1.2023 alkaen tällä hetkellä kuntien ja sairaanhoitopiirin vastuulla olevista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä pelastustoimen palveluista. Uudistuksessa yhdistyvät nykyiset 19 sote-organisaatiota ja kaksi pelastuslaitosta yhdeksi kokonaisuudeksi. POPsote työllistää 17 000-18 000 työntekijää, palvelee n. 413 000 asukasta ja budjetti on yli 1,5 miljardia euroa vuonna 2023. Toiminnan käynnistämisestä vastaa väliaikainen valmistelutoimielin ja 23.1.2022 valittava 79 henkilön aluevaltuusto on hyvinvointialueen ylin päättävä elin. Jatkossa aluevaalit järjestetään samanaikaisesti kuntavaalien kanssa vuodesta 2025 eteenpäin.
Uudistuksen myötä sote-palvelujen henkilöstö, koulukuraattorit ja -psykologit, pelastuslaitoksen henkilöstö, osa tuki- ja hallintohenkilöstöstä sekä tilojen ja järjestelmien hallinnointi siirtyvät hyvinvointialueelle. Henkilöstö siirtyy olemassa olevilla sopimuksillaan.
Sote-uudistuksen tavoitteena on
-kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja kunnissa
-turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut
-parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta
-turvata ammattitaitoinen työvoima
-vastata yhteiskunnan haasteisiin muutosten myötä
-hillitä kustannuksia
-parantaa ihmisten turvallisuutta
Mistä aluevaltuusto päättää?
- HYVINVOINTISTRATEGIASTA
- HALLINTOSÄÄNNÖSTÄ
- TALOUSARVIOSTA JA TALOUSSUUNNITELMASTA
- ASIAKASMAKSUISTA JA MAKSUJEN PERUSTEISTA
- OMISTAJAOHJAUKSEN PERIAATTEISTA JA KONSERNIOHJEESTA
(Omistajaohjaus tarkoittaa toimenpiteitä, joilla hyvinvointialue omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhtiön ja muun yhteisön hallintoon ja toimintaan kuten palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen, palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen, avoimuuteen, viestintään ja osallisuuteen.)
- MAHDOLLISTEN LIIKELAITOSTEN PERUSTAMISESTAMISESTA JA ORGANISAATIORAKENTEESTA
- HYVINVOINTIALUEEN PÄÄOMAN SIJOITTAMISESTA
- VAKUUDEN ANTAMISESTA, ESIM. TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINNAN TUKEMISESTA
- SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEISTA ESIM. SÄÄNNÖT, SOPIMUKSET JA VAKUUTUKSET
- TILIVELVOLLISTEN NIMEÄMISESTÄ
- TILINTARKASTAJAN VALINNASTA JA TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMISESTÄ SEKÄ VASTUUVAPAUDESTA
- JÄSENTEN VALINNASTA HALLITUKSEEN JA TARKASTUSLAUTAKUNTAAN
- MUISTA ALUEVALTUUSTON PÄÄTETTÄVÄKSI MÄÄRÄTYISTÄ ASIOISTA
Rahoitus
Hyvinvointialueiden perustamisen lähtökohtana on ollut veronmaksajien yhdenmukainen kohtelu ja verotuksen kiristymisen estäminen, kun uudistus tulee voimaan. Hallitus on sopinut kokonaistarkastelun kuntien rahoitusjärjestelystä ja sen kehittämisestä siten, että se tukee kuntatalouden kestävyyttä ja vakautta. Hyvinvointialueilla ei ole verotusoikeutta, vaan rahoitus perustuu yleiskatteelliseen laskennalliseen valtion rahoitukseen sekä maksu- ja myyntituloihin. Valtion rahoituksen koko maan taso perustuu vuonna 2023 vuoden 2022 kunnista siirtyvien sote-palveluiden ja pelastustoimen kustannuksiin. Rahoitus tarkistetaan jälkikäteen vastaamaan toteutuneita kustannuksia koko maan tasolla. Hyvinvointialueella on myös oikeus lisärahoitukseen, jos myönnetyn rahoituksen taso vaarantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisen.
Pohdintaa
Uudistuksen tavoitteena on yhdenvertaistaa ja parantaa suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluita ja turvata pelastustoimen saatavuus tarvittaessa syrjäisemmille seuduille sekä kasvukeskuksiin. Ihmiset ikääntyvät, veronmaksajat vähenevät ja uudistus on tarpeen. Tavoitteena on myös pienentää kustannuksia, mutta silti parantaa palveluiden painopistettä peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn oikea-aikaisesti. Uudistuksen tavoitteet ovat loistavat ja toteutuessaan alueen asukkaita hyvin palvelevat.
Mielestäni toimivat hyvinvointipalvelut kuuluvat kaikille. Jokaisella ihmisellä on oikeus tarvitsemiinsa terveys- ja hyvinvointipalveluihin. Palveluiden tulee olla saavutettavissa silloin kun niitä tarvitsee. Toimivuudesta huolehtiminen tarkoittaa palveluissa vastuun ottamista asiakkaan tarpeista.
Palveluiden tulee olla myös helposti saavutettavissa. Palveluverkkoja, sähköisiä palveluja sekä lähipalveluja tulee tarkastella ja kehittää niin, että kokonaisuus palvelee ihmisiä mahdollisimman hyvin. Avun saannin täytyy olla vaivatonta, eikä jonottaminen tai palvelun luokse meneminen saa viedä kohtuuttomasti aikaa ja voimavaroja. Jotta ihmiset voivat elää turvallista arkea, on myös huolehdittava pelastustoimen toimivuudesta ja saavutettavuudesta uudistuksen myötä.
Palvelujen tarjoaminen ei onnistu ilman osaavaa, jaksavaa ja hyvinvoivaa henkilöstöä. Pidän tärkeänä henkilökunnan työhyvinvoinnista huolehtimista. Voimme vaikuttaa osaavan henkilöstön turvaamiseen mm. parantamalla tämän hetkisiä työoloja ja tarjoamalla mielekkäitä kehitysmahdollisuuksia työssä jaksamisen ja sitoutumisen tueksi.
On väistämätöntä, että hyvinvointialueiden myötä kuntien rahoitus pienenee ja tehtävät sote- ja pelastuspalveluiden siirron myötä muuttuvat. Ei pidä unohtaa, että edelleen kuitenkin mm. ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen liikunta- ja kulttuuripalveluiden myötä, koulutuksen järjestäminen sekä muut olemassa olevat tehtävät kuuluvat kunnille. Myös Oulun kaupungin on huomioitava uudistuksen mahdollisuudet. Pohdin myös nykyisen maakuntavaltuuston ja tulevan aluevaltuuston yhdistymistä tulevaisuudessa. Olisiko se uhka vai mahdollisuus? Toistaiseksi ajattelisin sen mahdollisuutena.
Kokonaisuudessaan, aluevaaleissa tammikuussa valittava valtuusto päättää meitä kaikkia eri elämänvaiheissa koskevista terveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä palveluista. Ei ole yhdentekevää millaiset ihmiset niistä päättävät. Toimitaan ja äänestetään inhimillisen tulevaisuuden puolesta!
Aluevaalien ennakkoäänestys: 12.-18.1.2022
Varsinainen vaalipäivä 23.1.2022
Lisätietoja Pohjois-Pohjanmaan sote-uudistuksesta löytyy ositteesta
https://popsote.fi
Lähteet: