KANSAINVÄLINEN SUOMI ON TURVALLISEMPI SUOMI

Suomen ulkopoliittista keskustelua hallitsevat tällä hetkellä edelleen jatkuva Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Suomen Nato-jäsenyyden mukanaan tuomat muutokset turvallisuuspolitiikassamme. Suomen ja Yhdysvaltojen välille tehty DCA-puolustusyhteistyösopimus on jatkumoa pitkälle yhteistyölle ja täydentää Nato-jäsenyyttämme vahvistaen Suomen puolustusta mm. mahdollistaen Yhdysvaltojen joukkojen läsnäolon, harjoittelun ja puolustusmateriaalien sijoittelun ennakolta Suomen maaperälle. Pidän sopimusta tärkeänä, sillä turvallisuusympäristömme muututtua sopimuksen tarkoitus on sujuvoittaa maiden yhteistoimintaa kaikissa turvallisuustilanteissa.

 Vaikka pyrkimyksemme onkin huolehtia omasta turvallisuudestamme, tarvitsemme siihen laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Suomen tärkein viitekehys ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on Euroopan Unioni. EU-maiden viimeaikaisissa ulkopoliittisissa kannanotoissa on noussut esiin Kiina-suhteet. Euroopan parlamentin päätöslauselmassa todetaan Kiinan olevan EU:n kumppani, mutta yhä enenevissä määrin systeeminen kilpailija. Kuitenkin sekä EU:n että Kiinan nähdään tavoittelevan aktiivista ja vakaata kumppanuutta, jonka tulisi perustua kansainväliseen lakiin, tasapainoon ja jaettuihin globaaleihin vastuisiin. Näin ollen vastuun jakaminen mm. ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kehittyvien maiden tukemisessa olisi vaikuttavampaa. Kehittyvien maiden kasvua ja omavaraisuutta tukemalla huolehdimme muun muassa siitä, ettei muuttoliike esimerkiksi Suomeen eskaloidu. Ilmastonmuutos on riski, joka Maailmanpankin raportin mukaan tarkoittaa vuoteen 2050 mennessä jopa 216 miljoonan ihmisen pakkomuuttoa sääolosuhteiden vuoksi. EU on sitoutunut ilmastotoimiin, jotka ovat osaltaan myös turvallisuustoimia.

 Kiinan ja muiden isojen maiden kuten Intian, Venäjän ja Yhdysvaltojen vaikutus kauppapolitiikkaamme on merkittävä ja riippuvuuksia tulisi pyrkiä vähentämään. Huoltovarmuuden näkökulmasta Suomella olisi oltava omistuksissaan riittävän laaja-alaista teollista tuotantoa, infrastruktuuri kunnossa ja omasta maataloudesta olisi pidettävä kiinni. Omavaraisuus on parasta varautumista ja ennaltaehkäisy luo turvaa.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ytimessä on ollut ihmisoikeusperusteisuus. Autoritaariset kauppamaat haastavat demokratian kehittymisen ja leviämisen maailmassa. Suomen vahvuuksiin on aina kuulunut osaava ja asiantunteva, yhteisesti sovittu ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sitä tulee vaalia tulevaisuudessakin. Suomi on tilastojen valossa maailman turvallisimpia maita. Jotta olemme sitä jatkossakin, meidän tulee vahvistaa kansainvälistä asemaamme, turvata itsenäisyytemme, vahvistaa sisäistä turvallisuuttamme ja lisätä hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskuntamme toimivuutta.

Vuoden 2024 helmikuussa Suomelle valitaan uusi presidentti ja toivoisin tulevan presidentin edistävän edellä mainittuja arvoja ulkopoliittisen linjan muodostamisessa valtioneuvoston kanssa. Suomi tarvitsee presidentikseen ulkopolitiikan ja EU:n tuntevan osaajan, joka on koko kansan presidentti. Ulkopoliittisten suhteiden täytyy olla riittävät maailmantilanteesta riippumatta, jotta pystymme osallistumaan rauhan rakentamiseen ja ulkopoliittisten suhteiden kehittämiseen jatkossakin parhaalla mahdollisella tavalla.