AJATUKSIA NATOSTA, KALEVA 20.3.2022
Tiivistetysti: Kerroin keskustelussa, että oma Nato-kantani on myönteinen, vaikkei asia aivan yksiselitteinen olekaan. Aikaisemmin omaa näkemystä ei ole tullut tarkemmin mietittyä, mutta tässä maailmantilanteessa on ollut syytä pohtia, lukea asiantuntijoiden näkemyksiä ja seurata keskustelua Nato-jäsenyyteen liittyen. Sain keskustella aiheesta kokeneen poliitikon, Martti Korhosen kanssa.
Oma näkemykseni on, että tämän hetkisen tiedon mukaan Natoon haettaisiin mahdollisimman pian, kuitenkin tarpeellisten selvitysten valmistuttua. Mielestäni meidän tulee luottaa valtion johtoon, joka saa tarpeelliset tiedot asian päättämiseksi. Uutisoinnin perusteella Nato-myönteisyyttä on kuitenkin mielestäni ollut havaittavissa. Gallupien mukaan enemmistö (myös SDP:ssä) kannattaa Nato-jäsenyyttä, mikä on mielestäni merkki siitä, että ihmiset ovat huolissaan tulevasta ja haluavat turvaa Natosta. Liittyminen tai liittymättömyys eivät kumpikaan ole riskittömiä, mutta emme voi tehdä päätöksiä Venäjän pelossa. Keskustelussa toin myös esiin, että on muistettava myös oma velvollisuutemme, mikäli liittoudumme. Yksipuolisia sopimuksia ei ole. Yksityiskohdissa on myös huomioitava saatava turva jo mahdollisessa hakuvaiheessa. Mielestäni tärkeintä on huolehtia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimivuudesta, omista puolustusvalmiuksista ja hakea taustatukea Natosta. Ei tarvitse pelätä, mutta täytyy olla hereillä tämän hetken ja mahdollisten muuttuvien tilanteiden suhteen. On vaikea arvioida oikeaa aikaa jäsenhakemukselle. Tilanteet elävät ja naapurimme toiminta on arvaamatonta.
Kysyttäessä miten tässä tulee käymään, vastausta on vaikea antaa. On mahdotonta tietää, mutta toivoa voi sodan pikaista loppumista. Tehtyjen toimien vaikuttavuutta, vallan vaihtumista tai neuvotteluhalukkuutta ja -tulosta en osaa ennustaa. Pohdin myös sitä, kuinka kauan tilanteen tasaantuminen voi viedä, sillä paluuta entiseen ei enää ole.
Haluan myös tuoda esille sen, että vaikka maailman tilanne on mikä on, niin mielestäni meidän pitää koittaa edistää hyvinvointiamme ja turvallisuuden tunnetta itselle sopivin toimin. Ruutuajan rajaaminen ja arjen ilojen löytäminen parantavat jaksamista ja vaikuttavat positiivisesti mielialaamme.